Sukujen historiaa
Ketolan sukujuuria
Sukumme juuret Ketolaan johtavat vuonna 1575 syntyneestä Frans Matinpoika Käkeläisestä, joka oli Tyrvään Uusikylän Orvolan isäntä 1602-37. Hänen pojanpojan poikansa Martti Tuomaanpoika, s.1688, tuli Ketolan ratsutilan isännäksi vuosiksi 1710-37. Leskeksi jäänyt Valpuri nimetään isännäksi 1737-41.
Martin ja Valpurin poika Antti Martinpoika Ketola, s.1716, oli isäntänä 1741-52 , ja hänen leskensä Maria Tuomaantytär, joka oli kotoisin Huittisten Jaakolasta ja meni uudelleen naimisiin Tuomas Paavin kanssa, hoiti isännyyttä 1753-72.
Ketolan tila jaettiin 1700-luvun lopulla Iso-Ketolaksi (puoli manttaalia), Yli-Ketolaksi (neljännes manttaalia) ja Ali-Ketolaksi (neljännes manttaalia). Yli-Ketolan ratsutilan 7/12 isännäksi tuli Ketolan edellisen isäntäparin poika Tuomas Antinpoika 1773-85. Perheessä oli ainakin neljä lasta: Johannes, Tuomas, Leena ja Valpuri. Näistä Tuomas ryhtyi isännäksi, mutta kuoli jo v. 1809 vain 36-vuotiaana.
Enää Yli-Ketola ei siirtynytkään isältä pojalle, vaan v. 1809 isännäksi tuli 1716 syntyneen Antti Martinpojan pojanpoika Antti Antinpoika Vähä-Ketola, s.27.3.1778, k. Karkussa 1831. Hänellä oli ensimmäisestä avioliitosta Maria Liisa Nurkan kanssa ainakin kaksi lasta: Ulrika, s.1810, ja Antti Vilhelmi, s. 1812, ja toisesta Regina Loon kanssa ainakin poika Benjamin, s.1817.
Lapsista ei tullut tilalle jatkajaa, vaan isäntä löytyi naapurista: Komeron renki Juha Juhanpoika, s.26.8.1791, joka oli kotoisin Iso-Komeron Korventaustan torpasta. Juha meni naimisiin Maria Kristiina Tuomaantytär Houhalan kanssa, jonka äiti oli kotoisin Ketolasta. Heistä tuli Ketolan isäntiä v.1844. Seuraavaksi heidän poikansa Juha Kristian, s. 11.9.1822, joka oli naimisissa Anna Liisa Kuuttilan kanssa, jatkoi Yli-Ketolan isäntänä vuoteen 1861. Juha Kristianilla oli 11 lasta: kahdeksan tytärtä ja kolme poikaa. Pojista kaksi kuoli jo aivan nuorina.
Vuonna 1861 Juha Fredrik Höyly osti Yli-Ketolan tädiltään Maria Kristiinalta ja tämän mieheltä Juha Juhanpojalta ja muutti sinne Jarkolta, jossa hänelle ja hänen Leena-vaimolleen oli jo syntynyt kaksi tytärtä: Hilma Karoliina 1857 ja Matilda Wilhelmiina 1860. Oltuaan kymmenen vuotta Yli-Ketolan isäntänä Juha Fredrik kuoli 1871. Hänen leskensä Leena Karoliiina meni uudelleen naimisiin viisi vuotta myöhemmin Iisakki Juhanpojan kanssa ja kuoli vasta vuonna 1902.
Juha Fredrikin ainoa poika Juho Paavo, s. 10.12.1863, jatkoi talonpitoa äitinsä jälkeen vuodesta 1899. Seuraavaksi Yli-Ketola siirtyi Juho Paavon tyttärelle Saimalle, joka isän kuoleman jälkeen vuodesta 1920 hoiti taloa ensin äitinsä kanssa ja avioiduttuaan v. 1934 miehensä Väinö Pakulan kanssa. Pakulat myivät Yli-Ketolan Hannu Nisulle vuonna 1937 ostettuaan Stormista Kivikeski-nimisen talon.
Mikä Komero?
Kallialan kirkontileissä mainitaan lauri comero, peder komero ja lasse komero. Kallialan kirkon tileistä vuodelta 1481 löytyy nimi lauri comero ja seuraavalta vuodelta peder komero ja lasse komero. Helvi Eskolakin, joka on tutkinut tyrvääläisiä paikannimiä, mainitsee, että Komero-nimi on tunnettu jo 1400- ja 1500-luvulla muodossa =comero=. Komerolan kylän nimi on saatu lisäämällä paikkaa osoittava johdos =-la=. Eskola huomauttaa, että nimi esiintyy myös Punkalaitumella ja Salmin pitäjässä ja että Kurussa on luolille annettu nimi Komerinkamarit.
Punkalaitumen Sarkkilan kylän Komero kertonee sen asutushistoriallisen seikan, että Sarkkila on ollut tyrvääläisten eräaluetta, joka vähitellen on asutettu Tyrvään suunnalta. Vuosina 1557-68 isäntänä Sarkkilan Komerolla oli Pentti, sitten peräkkäin kaksi hänen poikaansa. Sukulaisuutta tyrvääläisiin komeroihin ei kuitenkaan ole todettu.
Toisaalta ruotsinnos 'Kåmerå' viittaa Komerolan kylästä Rautaveteen laskevaan jokeen (ruots. å=joki). Ennen 1700-luvun lopulla tapahtunutta isojakoa Tyrvään Komero sijaitsi lähellä Rautavettä Vehmaan kylän koillispuolella Komerolan kylässä. Isossajaossa tila halottiin v. 1720 Iso- ja Vähä-Komeroksi. Iso-Komero siirtyi nykyiselle paikalleen ja sijaitsee 3,5 kilometriä Vammalasta Tampereelle päin Tampereentien oikealla puolella
Komeron isäntiä
1481 Kallialan kirkontileissä maininta 'lauri comero'
1482 Kallialan kirkontileissä maininta 'peder komero'
1540- 52 Lauri Pekanpoika (Pedersson) Komero
1553- 74 Perttu Laurinpoika
1575- 1619 Tuomas Pertunpoika
1619- 24 Erkki Pertunpoika, uudelleen
1625- 30 Tuomas Pertunpoika
1630- 35 Erkki Pertunpoika (uudelleen)
1635- 56 Hannu Erkinpoika, vaimo Maria Heikintytär
1658- 59 Lauri Hannunpoika Komero
1660- 68 Erkki Hannunpoika Komero
1668 Tila oli autiona
1669 -97 Sipi Yrjönpoika, vaimo Marketta Paulintytär. Lapsia: Kaisa, s.1668, puoliso Jaakko; Juha, s. 1670; Anna, puoliso Heikki Jaakonpoika Varilan Uotilta; Maria, puoliso Sipi Erkinpoika Kallialasta.
Perttu Juhanpoika Houhala
Perttu Juhanpoika Houhala, s.1662, k. 1716, oli Komeron isäntä vuosina 1699-1716.
Hän tulee Houhalan ratsutilalta Komerolle isännäksi 1699 eikä liene ainakaan läheistä sukua edellisille isännille. Hänestä alkaa nykyinen Komeron suku. Hänen vaimonsa Beata Juhantytär on Roismalan Vilppalasta, s.1699, k. 1781.
Isojako pantiin toimeen 1716-20 aikana, jolloin isäntinä olivat Perttu Houhalan tytär Valpuri ja vävy Heikki Antinpoika Läykki. Vuosina 1720-44 he jatkoivat Iso-Komeron perintötilan isäntinä.
Leskeksi jäänyt Valpuri avioitui 29.12.1745 Henrik Gabrielinpoika Skytän (aik. Ståhl) kanssa. Avioliitto oli lapseton. Seuraava isäntä oli Matti Gabrielinpoika (edellisen veli), jonka jälkeen isännyys siirtyi isältä pojalle: Matti Matinpoika, Heikki Matinpoika, Kalle Heikinpoika (Juha Iso-Komeron isä).
Herman Kallenpoika, Herman Sergei ja Vihtori, joka muutti Iso-Komero-nimen Komeroksi. Sitten Komeron isäntänä jatkoi Vihtorin tytär Aili Birgitta Komero miehensä Tuure Vännin kanssa. Koska Aili ja Tuure Vännin ainoa lapsi kuoli pienenä, tila on nyt Ailin Usko-veljen pojilla Olli Ilmari Komerolla, s.23.12.1963, joka asuu talossa, ja hänen Harri-veljellään sekä osittain myös Maarit-sisarella.